Rauhanverkoston perustamiseen Helsingin diakonissalaitoksella osallistui nuorten lisäksi muita rauhantyötä tekeviä aktivisteja, viranomaisia ja rauhaan omistautuneita henkilöitä, heidän joukossaan muun muassa Somalian nuoriso- ja urheiluministeri Mohamed Barre Mohamud.
Tilaisuuden alussa kuultiin kiinnostavia rauhantyötä tekevien nuorten videotervehdyksiä eri Itä-Afrikan maista. Jan Wahlberg, Suomen rauhanvälityksen suurlähettiläs, kertoi Suomen harjoittamasta rauhantyöstä maailmalla, erityisesti Itä-Afrikassa. Hänen mukaansa suomalaisnuoret olivat aktiivisia, kun YK:n turvallisuusneuvostossa laadittiin vuonna 2015 Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma. Suomalaisnuoret luovuttivat tätä koskevan vetoomuksen YK:n silloiselle pääsihteerille Ban Ki-moonille. On maininnan arvoista, että Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa laatinut kansallisen toimintaohjelman Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanemiseksi. Rauhanvälityksen suurlähettiläs Wahlberg kertoi myös viimekesäisestä yhteistyöstä Kenian kanssa. Suomen suurlähettilään residenssissä järjestettiin Kenian kansallista Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintasuunnitelmaa käsittelevä työpaja.
”Nyt on ensimmäistä kertaa presidentin kabinetissa myös rauhan neuvonantaja. Ville Brummer valittiin kabinettiin Ahtisaaren rauhansäätiöstä.” Wahlbergista toinen hyvä esimerkki Suomen hallituksen rauhantyön jatkuvuudesta on se, että ensin vihreiden Pekka Haavisto nimitti Suldaan Said Ahmedin ulkoministerin erityisedustajaksi, ja tammikuussa 2024 ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) nimitti hänet rauhanvälityksenerityisedustajakseen Afrikan sarven alueelle. ”Tämä kertoo siitä, että Suomen rauhanpolitiikka ylittää poliittiset rajalinjat ja että sitä pitää jatkaa”, toteaa Wahlberg.
Suldaan Said Ahmed kertoi omassa puheessaan tuoreita terveisiä Afrikan sarvesta, jossa hän kävi äskettäin rauhantyön matkalla ja tapasi alueen maiden johtajia, nuoria ja kansainvälisiä edustajia. Hänen puheensa alueen tilanteesta heijasteli sekä toivoa että huolta: hän kuvaili tapahtumia, joiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia, ellei alueelle saada vakautta ja nuoria mukaan rauhanrakentamiseen.
Uudelle rauhanverkostolle oli suuri tarve. Tämä näkyi siinä, miten Suomessa asuvat itäafrikkalaistaustaiset nuoret osallistuivat perustamiskokoukseen ja miten myös korkea-arvoiset ihmiset ilmaisivat kiinnostuksensa omalla läsnäolollaan.
Tapahtumaan osallistunut Somalian nuoriso- ja urheiluministeri Mohamed Barre Mohamud korosti sitä, että Somalian tulevaisuus on maan nuorten harteilla ja armoilla. Ministeri kertoi, että Itä-Afrikassa erityisesti Afrikan sarvessa nuorten hyvinvoinnissa on paljon parantamisen varaa, sillä heidän työllistymismahdollisuutensa ovat hyvin huonot. Tämä kasvattaa epätoivoa ja synkentää entisestään alueen tulevaisuudennäkymiä.
Itsekin nuori ministeri totesi, että alle 25-vuotiaat nuoret muodostavat 60 prosenttia Afrikan väestöstä ja heidän panoksensa maanosan kehittämiseen on monipuolista ja vaikuttavaa. Hänestä nuoret tuovat tuoreita näkökulmia, joustavuutta ja innovatiivisia lähestymistapoja konfliktien perimmäisten syiden ratkaisemiseksi. Silti ministerin mukaan nuoret jätetään usein huomiotta rauhantyötä tehdessä. Ministeri Mohamed Barre Mohamud on sitä mieltä, että on syytä tunnustaa ja tukea nuorten keskeistä roolia rauhanrakentamisessa, sovinnonteossa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa.
”Nuorisoministerinä olen sitoutunut saavuttamaan myönteisiä muutoksia nuorten kanssa ja edistämään nuorten puolesta toimivaa politiikkaa sekä ajamaan heidän oikeuksiaan. Hankkeilla, kuten Youth Skills for Peace ja Somalian nuorisopolitiikka 2023–2030, luomme pohjan nuorisolle aktiivisina osallistujina prosesseihin, joilla pyritään luomaan rauhaa ja turvallisuutta Somaliaan.”
”Voin ylpeänä ilmoittaa, että Somalian nuoriso- ja urheiluministeriö on asettanut nuorison, rauhan ja turvallisuuden etusijalle sisällyttämällä sen kansallisen politiikkamme neljänneksi pilariksi. Lisäksi olemme perustaneet yhdeksännen pilarin, joka keskittyy nuorisoon, sovintoon ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Nämä pilarit korostavat horjumatonta sitoutumista siihen, että meillä on rauhanrakentajien sukupolvi, jolla on työkalut ja resurssit luodakseen kansakunnallemme valoisamman tulevaisuuden.”
Kuva- Mohamed Ibrahim/SSMV
Diakonissalaitoksen tekemää rauhantyötä esitteli tilaisuudessa säätiön kansainvälisen toiminnan viestintäasiantuntija Laura Järvilehto. Hän kertoi säätiön työstä Itä-Afrikassa, mihin kuuluu rauhantyön lisäksi nuorten työllistymismahdollisuuksien luominen. Suldaan Said Ahmed koordinoi ja tukee Diakonissalaitoksen puolesta jatkossa Itä-Afrikan nuorten rauhanverkostoa, joka toimii hallinnollisesti laitoksen alaisuudessa. Verkoston tavoitteita ja toimintatapoja niiden saavuttamiseksi tullaan suunnittelemaan verkoston seuraavissa tapaamisissa.
Toivotaan, että nuorten rauhanverkoston toiminta havahduttaisi kauhean sisällissodan ajanjaksoon turtuneita nuoret ymmärtämään, että heidän roolinsa rauhanrakentamisessa ja rauhan puolesta puhumisessa on korvaamaton. Nyt on aika osallistua ja hylätä itsesääliin vajoaminen, sillä rauhanrakentamiseen voi osallistua monilla eri tavoilla, alkaen siitä, että on itse sovussa oman lähipiirinsä kanssa.
Rauha merkitsee todella paljon niille ihmisille, joihin sota on vaikuttanut välillisesti tai suoraan. Suomessa asuvat nuoret, joiden juuret ovat itäisessä Afrikassa, kuuluvat ehdottomasti tähän joukkoon, ja on syytä olettaa, että he tiedostavat oman roolinsa merkityksen rauhanrakentamisessa. Itä-Afrikassa, jossa on konfliktien, kuivuuden ja ilmastonmuutoksen sekä ääriryhmien toiminnan aiheuttamaa epävakautta, rauhan saavuttaminen on myös nuorten keskuudessa kestopuheenaihe.
Itä-Afrikan nuorten rauhanverkoston perustamistapaamiseen osallistuneen Jamila Mohamudin mielestä nuoret on syytä ottaa mukaan rauhantyöhön Suomessa ja maailmallakin: ”Olemme kasvaneet turvallisessa maassa (Suomessa), joten on aika viedä rauhaa meidän kotimaahan, josta me tai meidän vanhemmat muuttivat pois turvattomuuden takia.”
”Nuorten rauhanverkostolta odotetaan, että se innostaisi mukaan monia nuoria, jotka ovat kiinnostuneita rauhantyöstä kansainvälisesti ja myöskin täällä Suomessa”, Jamila jatkaa ja kutsuu kaikkia osallistumaan ja vaikuttamaan nuorten rauhanverkoston toimintaan.
Bilal Mohammed Hussein puolestaan kertoi, että on erittäin tärkeää, että nuoret osallistuvat näihin verkoston tapaamisiin ja pääsevät vaikuttamaan: ”Nuoriso on tulevaisuus, ja heidän mielipiteitään tulee kuulla rauhantyössä. Ja ensimmäinen kuva, jonka minä olen saanut tästä verkostosta, on se, että minulla on oikeasti mahdollisuus päästä mukaan suunnittelemaan ja sen jälkeen toteuttamaan rauhantyöhön liittyvää toimintaa.”
Itä-Afrikassa nuoret ovat tilastollisesti yliedustettuna väkilukulaskelmissa. Nuoret eivät silti voi hyvin työttömyyden, turvattomuuden, poliittisen epävakauden ja hyvän hallinnon puutteen sekä korruptoituneiden instituutioiden takia. Vaikka alueen nuorten työttömyysasteesta ei ole tarkkaa tietoa, sikäläisten lähteiden mukaan nuorista yli 80 prosenttia on työttöminä, mikä puolestaan vaikeuttaa rauhanrakentamista. Seudun epävakaus, nuorten toivottomuus tulevaisuuden suhteen ja kansanvallan eli demokratian puute altistavat lisäksi nuoria joutumaan mukaan äärijärjestöjen toimintaan.
Perinteisellä ja sosiaalisella medialla voi vaikuttaa alueen nuoriin, koska tutkimuksissa on todettu, että media vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, tunteisiin ja käyttäytymiseen. Näin ollen nuorten rauhanverkoston jäsenet voivat sosiaalisessa mediassa toimia hyvinä esimerkkeinä muille nuorille ja nostaa esiin rauhaa edistävää ja toivoa tuovaa mediasisältöä.
Juttu on julkaistu ensimmäisenä Rauhanpuolustajat-lehdessä
Kirjoittaja on Suomessa asuva Somalia-asiantuntija ja Suomen somalimediaverkoston päätoimittaja ja kääntäjä.
