Viisi vuotta Mogadishua järkyttäneestä pommi-iskusta

 

Sooben risteys on edelleen tuhon, tragedian ja selviytymisen symboli.

Somaliassa lauantai on viikon ensimmäinen arkipäivä. Lauantai 14. lokakuuta 2017 käynnistyi Mogadishussa normaaliin tapaan vilkkaana. Iltapäivällä kello kahden aikaan Sooben risteyksessä vallitsi päivän toinen ruuhka-aika. Ihmisillä oli kiire töistä ja muista menoista kotiin. Liikennepoliisit olivat toivottoman urakan edessä ruuhkan keskellä.

Sooben risteys on yksi Mogadishun vilkkaimmista risteyksistä. Risteyksen ympärillä oli erilaisia kauppoja, kojuja, veden myyntipisteitä, hotelleja, ravintoloita ja bussien, minibussien, riksa-mopojen eli tuk-tukien ja taksien asemia, hammasharjojen myyjiä, kengänkiillottajia ja kadulla leikkiviä lapsia. Koulupäivä päättyi monella, ja alueen opiskelijat olivat joko asioimassa risteyksen alueella tai muuten ohikulkijoina.

Kaiken tämän keskellä tapahtui Somalian historian suurin ja tuhoisin pommi-isku, kun kuorma-auto täynnä räjähteitä räjähti risteyksessä. Räjähdyksen voimakkuuden takia monet ihmiset olettivat, että kyse oli maanjäristyksestä. Räjähdys tärisytti fyysisesti koko kaupunkia ja henkisesti kaikkia somalialaisia.

Risteyksessä ja sen lähistöllä virui lukemattomia kuolleita ja loukkaantuneita ihmisiä. Musta savu ja liekit peittivät koko alueen. Uhrien määrä on edelleenkin epäselvä, sillä monia ihmisiä on vielä kateissa eikä heidän kohtalostaan ole tietoa. Kuolleita, loukkaantuneita ja tuntemattomiksi muuttuneita ruumiita kuljetettiin säkeissä sairaalaan.

Mogadishu halvaantui totaalisesti. Kaupungin asukkaat olivat kokeneet kauheuksia ja kolhuja aiemminkin, mutta nimenomaan tämä pommi-isku vaikutti tavalla tai toisella kaikkiin Mogadishussa asuviin ja heidän koteihinsa.

Mogadishuun perustettiin välittömästi kriisikeskus, jossa työskenteli paljon vapaaehtoisia ammattilaisia. Keskuksen tehtäviin kuului muun muassa kateissa olleita ihmisten etsintä, kuolleiden ja loukkaantuneiden rekisteröinti ja verenluovuttajien rekrytointi. Somalialaiset diasporat ulkomailla ojensivat auttavan kätensä ja tukivat rahallisesti. Somalian hallitus, monet muut tahot ja ihmiset osoittivat syyttävällä sormella ääri-islamilaista al-Shabaabia, vaikka liike itse ei tunnustautunut iskun tekijäksi.

Viisi vuotta myöhemmin Sooben risteys kertoo sinnikkyydestä, periksiantamattomuudesta rohkeudesta ja uskosta parempaan tulevaisuuteen. Taloja remontoitiin tai rakennettiin uudestaan, kaupat ja liikenne toimivat normaalisti ja arki siellä sujuu tavanomaisesti. Mutta hengissä loukkaantuneina selvinneet ja omia sukulaisiaan tai läheisiään menettäneet kärsivät edelleen.

Mahad Mahamadin tarina

Räjähdyksen silminnäkijöillä on lukuisia tarinoita, mutta Mahad Mahamadilla on ehkä yksi koskettavimmista. Hän menetti isänsä räjähdyksessä, mutta ei uskonut isän kuolemaan, koska tämän ruumista ei ole löydetty eikä haudattu. Isän kuoltua Mahadista tuli perheensä elättäjä.

Kuulin tarinasta kahdeksan kuukautta pommi-iskun jälkeen, kun tapasin Mahadin eräässä ravintolassa, jossa hän toimi tuolloin kengänkiillottajana. Päätin, että hänen tarinansa on pitää tallentaa. Toimin silloin toimittajien kouluttajana Vikesin (Viestintä- ja kehitys säätiön) toimittajakoulutuksessa Somaliassa, joten minä ja koulutettavina olleet SNTV:n (Somalian kansallinen televisio) toimittajat ja kuvaajat lähdimme yhdessä tekemään juttua Mahadista harjoituksena. Mutta harjoituksesta syntyi lyhyt, koskettava ja informatiivinen minidokumenttielokuva.

Räjähdyksen aikaan 13-vuotias Mahad kertoi tarinansa.

”Isäni kuoli Sooben risteyksen räjähdyksessä. Hän myi siellä juomavettä. Kävin isän luona hakemassa ruokaa perheelleni. Autoin isää juomaveden myynnissä sillä aikaa, kun hän osti ruokaa. Lähdin isän luota kävellen kotiin ja kuulin voimakkaan räjähdyksen.
Kävin etsimässä isääni noin kymmenen päivää räjähdyksen jälkeen ja minulle kerrottiin, että isäni oli räjähdyksessä.
Olen isäni tilalla nyt. Minun on elätettävä sisarustani ja äitiäni. Minun on tehtävä mitä isäni teki.
Minusta tuli kengänkiillottaja. Eniten haluaisin tulla toimittajaksi. Haluan sitä todella. Nyt olen kengänkiillottaja, mutta tavoittelen toimittajan uraa.
Kuuluisan toimittajan, joka auttaa hädässä olevia ihmisiä. Koska on mahdollista, että autan ihmisiä, kun muistan vaikeaa elämääni, jonka olen kokenut.
Jos minusta tulisi johtaja, auttaisin orpoja lapsia, joiden isät kuolivat.
Ottaisin heidät kotiini ja antaisin ruokaa kuten riisiä, vehnäjauhoja ja ruokaöljyä. Ostaisin myös kodinkalusteita ja astioita.
Etsisin myös kaikkialta muita apua tarvitsevia lapsia. Minusta tulisi sellainen johtaja, ja olisi hyvä, jos nykyisetkin johtajat toimisivat tällä tavalla.”

Sooben risteys on herännyt uudelleen eloon. Kuva: Suomen somalimediaverkosto.

Neljä ja puoli vuotta myöhemmin tapaan Sooben risteyksessä pirteämmän, tarmokkaamman, toiveikkaamman ja muuttuneen Mahadin. Mahad oli kasvanut silminnähden fyysisesti viime kerrasta, ja hänen elämäntilanteensa oli muuttunut. Viisi vuotta sitten hänen koulunkäyntinsä oli äkisti päättynyt, ja hänestä oli tullut perheen elättäjä isän kuoleman jälkeen.

Mahad kertoi, miltä tuntuu olla Sooben risteyksessä, jossa hänen isänsä oli kuollut viisi vuotta sitten. Mahadilla oli silmin nähden vaikea puhua isästään ja menneisyydestä. Hän kertoi itkien, ettei vieläkään pysty uskomaan, että hänen isänsä kuoli. Ruumista ei ole löydetty eikä muulla tavoin saatu näyttöä isän kuolemasta. Toisaalta isä oli ollut siinä paikassa missä räjähdys tapahtui, joten hänen kuolemansa on melko varma.

Mahadilla on suuri sydän ja halu auttaa kaltaisiaan ihmisiä. Hän on elävä esimerkki muille lapsille ja nuorille, jotka menettivät vanhempansa samassa räjähdyksessä tai muissa väkivaltaisuuksissa. Hän työskentelee nyt päivisin autopesulassa ja opiskelee iltaisin. Omien sanojensa mukaan hänestä tulee isona kansanedustaja, joka puhuu lasten, nuorten ja rauhan puolesta.

Mahad puhuu tulevaisuudesta toiveikkaaseen sävyyn ja kehottaa muita nuoria olemaan optimisteja. Hän uskoo, ettei polvistuminen tragedian edessä auta hädän hetkellä, vaikka tuntuu vaikealta päästä yli tietystä menetyksestä.

”Asioilla on tapana järjestyä ajan myötä, joten älkää tappako toisianne ja antakaa toisille mahdollisuus elää rauhassa.”

Terrori jatkuu

Turvallisuustilanne Somaliassa ja etenkin Mogadishussa on vielä melko sama kuin viisi vuotta sitten. Räjähdykset, itsemurhapommitukset, hyökkäykset ja yksittäiset ääriliikkeen toteuttamat salamurhat ovat olleet läsnä mogadishulaisten elämässä kaikki nämä vuodet.

Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud julisti valtaanastujaispuhessaan kesällä 2022 sodan al-Shabaabia vastaan. Ennen kuin presidentti ehti toteuttaa aikeitaan, ääriliike kovensi otteitaan ja teki tuhoisia iskuja siviilejä ja hallitusta vastaan Mogadishussa ja muilla paikkakunnilla.

Kuvakaappaus Youtube-videosta Kengänkiillottajan karu elämä (Viestintä- ja kehityssäätiö).

Keski-Somaliassa tapahtui yllättävä käänne. Tavallisten kansalaisten mitta tuli täyteen ja he käynnistivät hallituksen joukkojen kanssa yhteistyössä aseellisen vastarinnan al-Shabaabia vastaan. Vastarinta on aiheuttanut jo tuntuvia vahinkoja al-Shabaabille niin sotilaallisesti kuin henkisesti. Keski-Somalian sitkeä kansannousu on laajentunut muille alueille, jotka ovat al-Shabaabin hallinnassa tai joilla se on läsnä.

Kansannousu on myös vaikuttanut Somalian kansanedustajien ja hallituksen jäsenten toimintaan: monet kansanedustajat ja ministerit ovat nyt fyysisesti mukana sodassa al-Shabaabia vastaan. Yksi esimerkki on Somalian informaatioministeriön varaministeri Abdirahmaan Yusuf Omar (Alcadaala), joka paraikaa taistelee al-Shabaabia vastaan oman klaaninsa ja hallituksen joukkojen riveissä Keski-Somaliassa. Ministeri tunnetaan rauhan puolestapuhujana ja ääriajattelun vastaisena nuorena poliitikkona.

Toinen esimerkki on kansanedustaja Mohamed Ibrahim (Moalimuu), joka on joutunut ainakin neljän al-Shaabin tekemän pommi-iskun ja yhden itsemurhapommittajan hyökkäyksen uhriksi, josta hän sai vakavia vammoja. Moalimuu on vannonut jatkavansa taistelua niin kauan kun voi olla varma, että al-Shabaabia ei enää ole.

Somalialaisten asiantuntijoiden mukaan kansan turvallisuudentunne on kaikista terroriteoista huolimatta parantunut verrattuna aiempiin vuosiin. Syy siihen on nykyhallituksen sitoutuminen sotaan al-Shabaabia vastaan, kansannousu ääriliikettä vastaan ja ennen kaikkea nuorten haluttomuus liittyä vapaaehtoisesti al-Shabaabiin, jonka tuhoisasta toiminnasta he ovat tulleet yhä tietoisemmiksi.

Rauha Somaliaan ja maailmaan, voimia Mogadishulle ja sen sitkeälle asukkaille!

Juttu on julkaistu ensimmäisenä Rauhanpuolustajat-lehdessä

Teksti: Abdi Musse Mohamud
Jutun kirjoittaja on Suomen somalimediaverkoston päätoimittaja, kääntäjä ja Suomen viestintä- ja kehityssäätiön (VIKES) mediakouluttaja.
Pääkuva: Suomen somalimediaverkosto